Miten sinä valitset ruokkia kotka-varista?

Miten sinä valitset ruokkia kotka-varista?

8.11.2017 Blogikirjoitukset 0

 

Ketkä ovat lukeneet blogiani ja erityisesti ne, jotka ovat lukeneet kirjani – Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten? – tietävät maailmankatsomukseni muuntuneen dramaattisesti. Huomisen maailmankatsomus, joka tänään on enää vain nippanappa aikaansa edellä. Kaikki data on ihmisillä jo olemassa ja käytettävissä, ja tämä tietoisuus nousee parhaillaan hyökyaallon lailla huuhtoen aikansa eläneet ja planeettamme elämän sairastuttaneet oppirakenteet maailman kartalta.

Luonnollinen, toisiinsa kietoutunut, äärimmäisen älykäs todellisuus on jatkuvassa liikkeessä, jatkuvassa uusiutumisen tilassa. Huomisen maailmankatsomus onkin enemmän todellisuuden tapaan idearakennelma, joka kehittyy ja uusiutuu jatkuvasti. Ruokkii uusia ideoita, luovuutta ja mahdollisuuksia. Se tuo valtavan vastuun. Samalla se tuo mukanaan myös vapauden. Molemmat jotain sellaista, joka ihmisen nykymielelle (tai sen nykyrakenteille) osaa olla haastavaa ottaa vastaan. Tosiasia on kuitenkin se, että vaikka me kuinka yritämme silmämme asialta ummistaa niin molemmat – vastuu ja vapaus – meillä on jo. On aina ollut ja jokainen tekee omat valintansa miten niitä käyttää. Oivallettuani itse tämän asian minä tein seuraavan valinnan: mahdollisimman tietoisesti.

Mikä tämä huomisen maailmankatsomus sitten oikein on? Pähkinän kuoressa: Todellisuus on jatkuvassa liikkeessä olevaa toisiinsa kietoutunutta, äärimmäisen älykästä, elävää ja jatkuvasti luovaa tietoisuutta, ja me olemme itse vastuussa omasta todellisuuskokemuksestamme. Kaikkine sen tapahtumineen. Me emme muovaa sitä niinkään pintamielen ymmärtämän pintatodellisuuden tasolla, vaan sisäisissä kerroksissa ja aivan liian paljon tuosta tapahtuu tänäpäivänä niin sanotun ”tiedostamattoman” puolella. Siellä minne emme ymmärrä, uskalla, osaa tai viitsi katsoa, kun tämän maailman tasolla operoiva pintamielemme keskittyy aistiemme kokemusruudullemme luomaan helposti harhaanjohtavaan illuusioon fyysisestä ja suhteellisen staattisesta käsinkosketeltavasta todellisuudesta tapahtumineen, joka vaikuttaa olevan meidän ulkopuolellamme ja meistä irrallaan. Kuten edellisessäkin blogipostauksessani – Paradigma muuttuu ja vastuunpakoilu loppuu – totesin: Valaistuneet henkiset opettajat ovat kautta aikojen kehottaneet kääntymään sisäänpäin, sanoneet kaikkien vastausten löytyvän sieltä. Ja vihdoin pintamielen ohjaamana luotu tieteellinen kehityskin alkaa paljastaa meille miksi.

Sydän aistii todellisuuden äärettömät toisiinsa kietoutuneet näkymättömät ulottuvuudet. Se tietää mitä on pinnan alla. Omassa aidossa suuruudessaan ja tietämisessään se ei kuitenkaan nosta itseään väkisin esiin. Sen ei tarvitse väkisin todistaa mitään. Sen ei tarvitse pakottaa omiin näkemyksiinsä eksynyttä pintamieltä vain koska se tietää enemmän. Se antaa jatkuvasti ohjausta, monesti kovin voimakkaastikin, vaan koskaan se ei pakota. Meillä on täysi vapaus ja vastuu valita, mitä me kuuntelemme, mihin me uskomme, minkälaista tarinaa kirjoitamme. Sydämen ääntä ja sen äänellä, vai nykyisiin ei lainkaan voimaannuttaviin, äärimmäisen rajoittuneisiin, ahdistaviin ja ei lainkaan paikkansa pitäviin näkemyksiinsä eksynyttä pelokasta pintamieltä. Sydämellä on kärsivällisyys odottaa kuinka kauan tahansa, sillä se tietää oman iättömyytensä ja todellisuuden todellisen luonteen.

Itsensä ja todellisuutensa oivaltaminen tällä tavoin on äärimmäisen voimaannuttavaa ja vapauttavaa. Se täyttää rakkaudella, syvemmällä kokemisella ja ymmärryksellä. Se täyttää ilolla, älyllä ja luovuudella. Kovin synkältä ennen vaikuttanut maailma onkin yhtäkkiä täynnä valoa ja mahdollisuuksia. Se osaa kuitenkin olla myös erittäin haastavaa, sillä sydän ei pakota. Se ei heilauta taikasauvaa, joka puhdistaa meidän mielemme vanhoista rakenteista yhdessä yössä ja toisessa täytä sitä uusilla. Se ei anna niin sanottuja ”oikeita” ja ”vääriä” vastauksia. Ei. Se antaa ohjausta ja apua, vaan meillä itsellämme on edelleen täysi vastuu ja vapaus valita. Me olemme edelleen itse vastuussa omasta luomistyöstämme. Ainoa ero on se, että olemme nyt tietoisia tästä vapaudesta ja vastuusta, kun aikaisemmin emme olleet.

Haluan sitten antaa teille jotain hyvin henkilökohtaista, sillä tiedän sen voivan auttaa monia. Tämä on ”otteita päiväkirjasta” tyyppinen avaus omasta elämästäni sellaiselta päivältä, jolloin minulla henkilökohtaisesti oli erittäin haastavaa. Päivältä jolloin pintamieleen ohjelmoituneet ei niin voimaannuttavat ohjelmistot – niin sanotut ”demonit”– yrittivät pistää parastaan. Minulla, itsensä ja todellisuuden syvempien kerrosten tutkimusmatkailijalla ja opiskelijalla ”päiväkirja” käsittää tapahtumia, ajatuksia ja oivalluksia niin päivältä kuin yöltä. Pääsääntöisesti huomattavasti enemmän yöltä.

Sunnuntai 29.10.2017

Mielen vastustuspäivä. Se on katsellut tänään pelkkää pintatodellisuutta ja vedellyt johtopäätöksiä. Yrittänyt “suojella” nostaen pintaan jos jonkinlaista ei lainkaan voimaannuttavaa ajatusta ja tunnetta. Elämä on tällä hetkellä kuin taimitarha, jonka taimet ovat syntyneet aivan uudenlaisesta ajatusmaailmasta, aikomuksista ja energioista käsin. Luottamuksesta, sielun ja sydämen johdatuksesta, rakkaudesta. Tänään pintamieli kuitenkin vastusti ja teki parhaansa sabotoidakseen kaikkea. Tiedostin toki mitä tapahtuu, vaan pintamielen laittaessa kunnon myllyn päälle se osaa olla haastavaa. Taimitarhan kaikki taimet lakastuisivat nopeasti, jos puutarhuri valitsisi alkaa kuunnella ja toteuttaa pintamielen antamia ohjeita. Se saisi puutarhurin nopeasti jättämään taimet tarhaan ja hankkimaan tilalle muovikukkia. Teollisesti tuotettuja elottomia muovikukkia, jotka eivät voi koskaan antaa kenellekkään mitään aitoa, ei mitään syvältä puhuttelevaa, ei mitään uutta. ”Mutta se on turvallisempaa,” pintamieleen pesiytyneen ohjelmiston vastausautomaatti sylkäisee. Niin minkä kannalta? Ei ainakaan elämän.

Päivän edetessä mylly pyöri ja lähdin metsään kävelemään ja hengittelemään. Pysähdyin sitten yhden suuren, upean ja jylhän männyn eteen. Itku tuli ja pyysin apua. Pyysin apua pääsemään sellaiseen tilaan, että minulla on “männyn siemenen usko”. Kas pienestä siemenestä ei kasva edes taimea, eikä taimesta sellaista suurta uljasta puuta mikä sekin mänty siinä oli, jos se ei kykene luottamaan siihen johdatukseen minkä se tuntee syvällä ytimessään. Jos männyn siemen “järkeilisi” kuten minunkin pintamieli oli tänään pistänyt parastaan yrittäessään “järkeillä”, se pysyisi siemenkotelossaan ahdistuneena ja pettyneenä koko ikänsä.

Pyyhin kyyneleet ja jatkoin matkaa. Nousin hiekkakuopille ja sieltä jatkoin metsäpolkua kohti jokea. Pysähdyin, suu auki. Aivan kuin joen pohjassa palaisi nuotio. Tuijotin sitä pitkään ja siellä se vaan se paloi, aivan selvästi. Se, että se jotenkin ruskalehtien, auringonvalon ja joen pinnan väreilyn yhteistyössä tämän täysin selkeän elävän kuvan minulle loi ei ole nyt se tärkein. Se on tärkein, että tämä oli yhdestä unesta, jonka olin nähnyt vähän aikaa sitten. Nuotio joen pohjassa.

3.9.-4.9.2017 Unimuisto – Kalat ja nuotio veden alla

Olen uimassa toisen lapseni kanssa. Tämä on joki, mutta toisaalta kuin allas. Uidessamme yhtäkkiä huomaamme, miten todella suuria kaloja ui aivan meidän läheltä. Alussa vesi on sameaa, mutta se alkaa kirkastua ja on lopulta aivan kristallin kirkasta. Näiden suurien kalojen lähelle tulo ja näkeminen on yllättävä tilanne. Yhtäkkiä veden kirkastuessa näen suuria kaloja niin lähellä ja niin rohkeina. Säpsähdän ja samalla yhteen tietoisuusnauhaani nousee pieni pelko. Mitäs jos nuo suuret kalat tekevätkin jotain ja minä uin kuitenkin tässä oman lapseni kanssa. Samanaikaisesti nousee huomattavasti voimakkaampi, lämmin, onnellinen, inspiroitunut, nöyrä ja otettu olo. WOW! Kaikista maailman eläimistä juuri kalat luottaa meihin tällä tavalla. Yhteys näiden olentojen kanssa on selkeä. Ne haluavat käydä siinä kuin morjestamassa, tekemässä tuttavuutta omalla ”kalamaisella” tavallaan. Ovat rohkeasti ja lämpimästi tosi lähellä, vaan samalla siinä on kalan herkästi aistiva ja arka puoli mukana, peilaten omia sen hetkisiä sisäisiä tietoisuusvirtojani täydellisesti.

Unessani tunnen ja tiedostan selkeästi nämä kaksi sisälläni olevaa ”vastakkaista voimaa” kuten tunnen ja tiedostan samalla aivan yhtä selkeästi miten vastakkaiset luomukset ne voikaan saada aikaan. Tunnen selkeästi ne jo olemassaolevat eri tulevaisuusvaihtoehdot ja sen miten siinä hetkessä tehdyt valinnat ohjaa mihin mennään. Olen unessa kiitollinen ja arvostan sitä upeaa hetkeä kalojen kanssa, mutta ymmärrän myös hyväksyä sen toisen sillä hetkellä sisälläni olevan energiavirtauksen olemassa olon ja ohjaan lapseni sen takia kaikessa rauhassa rantaan. Äidin sisällä olevan pelkoenergian voimistuessa kala nimittäin kertoisi sen välittömästi hyökkäämällä lapseni kimppuun. Sitähän minä unessani pelkään. Tiedostamattomien ihmisten maailmassa tällainen tapahtuma johtaisi sitten voivotteluun ”huonosta tuurista”, kalojen tuomitsemiseen ”tyhminä, villeinä ja vaarallisina”, äidin tuomitsemiseen ”huolimattomana ja välinpitämättömänä” ja lapsen pelotteluun että osaisi jatkossa varoa kaikkea mahdollista… perussetti. Itse jään kuitenkin veteen kun samassa huomaan, että veden pohjassa on nuotio. Äärimmäisen puhutteleva hetki. Tuli palaa veden pohjassa. Vastakkaiset voimat yhdessä ilman mitään ristiriitaa.

Tunnistan unessa niin selkeästi molemmat sisäiset tietoisuus/energiavirrat. Sen syvältä kumpuavan aidon luonnollisen yhteyden, avoimuuden, luottamuksen ja rakkauden, kuten sen olemassa oleviin uskomuksiin ja mielen rakenteisiin perustuvan pelkopohjaisen tietoisuusnauhan. Sen miten ensimmäinen on se voima joka on luonut näin uskomattoman ja kauniin tilanteen. Saanut ne yleensä kovin arat olennot tulemaan lähelle ja luottamaan ihmiseen. Tiedostan, että kohti tätä syvältä sielusta asti kumpuavaa rakkautta ja sen täysmittaista integrointia ollaan menossa, mutta se on matka jota tehdään. Tiedostan ettei mieleen pesiytyneiden pelkojen voittaminen tapahdu hetkessä. Ollaan tietoisia että niitä on, hyväksytään se ja kasvetaan niistä yli luonnollisessa tahdissa – sitä mukaa, kun niitä tulee pintaan – oppien, oivaltaen ja samalla luoden jatkuvasti uutta. Kaiken tämän pohjalla on joka tapauksessa kaikkeuden ytimessä oleva aito Rakkaus isolla R:llä, ja valitaan se tietoisesti uudestaan ja uudestaan. Silloinkin ja erityisesti silloin, kun mielen luoma ”negatiivinen” energiavirtaus tulee pintaan. Ei lähdetä sinkoilemaan sen ohjaamana, ei pysähdytä tai vetäydytä sen ohjaamana, ei kielletä sen olemassa oloa, ei aleta tukahduttamaan sitä, ei juoksemaan karkuun. Sisäinen valinta – aikomus – on selkeä ja se vie eteenpäin askel kerrallaan. Mennään syvälle kunnolla uimaan ja tullaan taas välillä rantaan hengittämään ja reflektoimaan. Lasketaan vanhaa pelkoa pois ja integroidaan syvää yhteyttä ja rakkautta tilalle. Näin tulevaisuus on jatkuvasti enenevässä määrin rakkauden luomaa ja vielä joskus ollaan siinä tilanteessa ettei pelkoa ole enää ollenkaan. Silloin ei ole enää hyökkäysvaaraakaan.

Tästä siirryn mummon vanhaan kotiin. Siellä on paljon ihmisiä ja minä tarkkailen heitä. Tarkkailen ihmisten välistä dynamiikkaa ja minkälaisesta tietoisuudesta käsin he tulevat tilanteeseen, minkälaisen energian he tuovat pöytään. Samalla tiedän ja tunnen minkälaiset heidän elämänsä ovat ja on helppoa huomata miksi. Pian huomaan, että ikkunan taakse tulee iso lintu, joka näyttää toisaalta ihan varikselta ja toisaalta kotkalta. Kysyn muilta onko tuo kotka vai varis, ja eräs paikalla olija sanoo sen olevan varista muistuttava kotkalaji. Se on nuori lintu ja todella mielenkiintoinen ja puhutteleva. Edelleen pohdin onko se kotka vai varis ja sitten minulle tulee voimakas tunne, että se haluaa minun ruokkivan sitä. Se on nuori lintu joka ei oikein tiedä onko se kotka vai varis, ja se miten sitä ruokitaan, sillä on suuri vaikutus. Ajattelen siinä sitten, että se on lintu, sen pitää saada olla vapaa, kenenkään ei pidä sitä väkisin ottaa ja ruokkia. Sitten huomaan sen tulleen taloon sisään. Se on tehnyt valinnan ja haluaa vapaaehtoisesti tulla ruokituksi.

Takaisin lokakuun lopun sunnuntaipäivään. Lukiessani uneni lukemattomia lamppuja syttyy kaikkialla tietoisuudessani. Samassa saan viestin eräältä ihmiseltä. Sydämeni lähes pysähtyy ja tipahdan lattialle polvilleni itkemään. Kiitos! Kiitos! Ja vielä kerran KIITOS. Olen saavuttanut männyn siemenen uskon.

********

Kotka

PÄÄTEEMA: Yhteys Suureen Henkeen, henkisyys, jumalallisuus.

Kotkalla on hengen rohkeus – se lentää korkealla koskettaakseen Suurta Henkeä ja sillä on yhteys jumalalliseen. Kotkalla on yhteys ilmaan ja sitä kautta yhteys korkeampaan henkiseen tasoon.

PARANTAVA VOIMA: Kotkan voimahenki tarjoaa yhteyden Suureen Henkeen. Kotkan sulat ovat maagisia parannuskaluja. Ne, joilla on Kotka henkieläimenä, omaavat suuren parantavan voiman.

Varis

PÄÄTEEMA: Laki, muodonmuutos, muutos.

Varis on selvillä luomisen mysteeristä, se on salaisuuksien lain ja muinaisten kirjoitusten vartija. Shamaanit, jotka seuraavat Variksen voimaa, omaavat kyvyn muuttaa muotoaan ja luoda tietoisesti kaksoisolentojaan. Varis viestittää Pyhän lain voimaa.

PARANTAVA VOIMA: Mikäli Varis on lennähtänyt tänään eteesi, on aika katsoa mitkä motiivit ajavat sinua eteenpäin. Vaikuttavatko elämässäsi Suuren Hengen lait vai ihmisten lait? On ehkä aika elää omaa elämääsi, omalla tavallasi, oma elämäntehtävä mielessä ja Suuressa Hengessä.

Vesi

Vesi on yleinen piilotajunnan, tunteiden ja luovuuden symboli, se on elämän lähde ja yksi neljästä peruselementistä. Veteen liitetään myös henkisyyden symbolismi, paraneminen, puhdistuminen ja virvoitus.

Tyyni vesi merkitsee tyyneyden lisäksi mielenrauhaa ja uudistumista, myrskyinen tai kiehuva vesi on taasen emotionaalisen kuohunnan vertauskuva. Mutaisesta tai likaisesta vedestä unen näkeminen voi viitata kielteisissä tunteissa rypemiseen ja kirkas vesi kertoo onnesta, terveydestä sekä hyvinvoinnista. Jos vesi ilmenee suljetussa tilassa, kuten uima-altaassa, se viittaa usein unennäkijän hallittuihin tunteisiin tai pidättäytymiseen.

Joki

Kirkas ja rauhallinen joki tulkitaan unissa usein virrassa menemisen merkiksi, tiedät suuntasi ja sallit elämäsi virrata luonnollista tahtia eteenpäin. Joki edustaa myös elämän iloa, tyyneyttä, vaurautta sekä hedelmällisyyttä, ja mikäli kylvet joessa, on kyse puhdistautumisesta monella eri tasolla. Joen ylitys kertoo taasen haasteen tai jonkin muun asian kohtaamisesta lähemmäksi päämäärää päästäksesi.

Tuli

Tuli on yksi neljästä peruselementistä, se edustaa puhdistumista ja intohimoa. Tulen symbolismi liitetään myös tuhoamiseen, uudistumiseen, transformaatioon, valaistumiseen ja vihaan. Edustaa myös sielua (blogistin lisäys).

Kalat

Erilaiset kalat ovat ikuisen elämän vertauskuvia. Unissa ne tarjoavat myös oivalluksia alitajunnastamme, on ehkä aika saattaa jotain syvältä itsestämme päivätajuntaan. Joskus naiset näkevät unia uivista kaloista tullessaan raskaiksi, kalat kuvastavat tällöin hedelmöitystä.

Symbolien selitykset lainattu:

http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-a-i.php

http://www.energiakeskus.com/energiasivut/symboliikka/unisymbolit.php

Kommentit

Kommentit