Aikuiset! ***kele teidän kanssanne!

Aikuiset! ***kele teidän kanssanne!

14.9.2018 Blogikirjoitukset 0

 

Ovi kolahtaa. Ala-astetta käyvä supermiehen alku myrskyää sisään ja talossa alkaa raikua: ”Äiti!!!! Sä et ikinä usko mitä opettaja sanoi tänään!?!?” ”No mitä?” Luontaisesti käsinkosketeltavaa sisäistä voimaa ja suuruutta säteilevä ihmisen alku heittää repun ja takin lattialle rynnistäessään luokseni silmät ymmyrkäisenä hämmennyksestä ja epäuskosta: ”No se sanoi, että jalkapalloilija ei ole oikea ammatti!?!”

”No sille opelle voi sanoa, että soittaa vaikka Ronaldolle tai Messille ja kysyy, että onko jalkapalloilija ammatti,” vastaan silmät selällään olevalle ihmisen alulle, joka uskoo että ihminen voi olla ja tehdä mitä tahansa. Lapsen hämmennys alkaa helpottaa ja suurmiehen alku alkaa jytistä samalla luovalla luonnon voimalla kuin ukkonen purkaa pakkaantunutta energiaa iskiessään salamoita taivaalta: ”No niinpä! Soittakoon Ronaldolle tai Messille! Ne voi kertoa sille onko jalkapalloilija oikea ammatti vai ei! Siinähän sitten ihmettelee, kun ne jätkät alkaa vähän kertoa!” Luontainen itseluottamus ja sisäinen voima alkaa palautua suurmiehen alun sisälle, jota opettajan rajoittuneet näkemykset yrittivät parhaansa mukaan horjuttaa.

Seuraavaksi saan kuulla tarinan, miten koulussa oli pohdiskeltu ammatteja ja puhuttu missä ammatissa kukakin itsensä tulevaisuudessa näkee. Palomiehet, poliisit, lääkärit, kaupankassat ja kampaajat oli opettajan toimesta hyväksytty, vaan jalkapalloilijaa ei. Luonnollisesti käsinkosketeltavaa sisäistä voimaa ja suuruutta säteilevä ihmisen alku on aivan pöyristynyt kuullessaan jotain tällaista opettajalta. Ihmiseltä, jonka tehtäviin kaiken luonnollisen järjen mukaan pitäisi kuulua auttaa lapsia löytämään oma erityisyytensä ja suuruutensa. Auttaa heitä uskomaan itseensä ja elämän äärettömiin mahdollisuuksiin. ”Älä välitä,” sanon. ”Se joka ajattelee noin, niin hänestä ei tule koskaan mitään muuta kuin peruspalomies, peruspoliisi, peruslääkäri tai peruskaupankassa. Ei tule huippufutaria tai mitään muutakaan niin sanotusta normaalista poikkeavaa.”

Toinen loistoesimerkki siitä miten aikuinen – jonka mieli on ohjelmoitu erittäin rajoittuneella todellisuuskuvalla – tukahduttaa lapsen luontaista luovuutta ja itseluottamusta. Tällä kertaa kaksi luovaa ja energistä supernaisen alkua olivat saaneet tehtävän maalata kyltit markkinoille, joissa kerättiin rahaa luokkaretkeä varten. Lahjakkaat maalarit olivat saaneet inspiraation maalata kyltit niin sanotulla roisketekniikalla. Kodissamme komeilee useita hengästyttävän upeita tauluja, missä yötaivaan tähdet on saatu loistamaan äärimmäisen aitoina, tai missä universumimme kauneus tähtisumuineen ja tähtineen on saatu vangittua upeasti juurikin kyseistä roisketekniikkaa käyttäen. Yksi näistä upeista luomuksista sisältää myös tärkeän viestin, joka sopii kuin nenä päähän tämän blogikirjoituksen teemaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaan mikä oli roisketekniikalla luodut kyltit käsiinsä saamien aikuisten vastine? Ensin kyltit olivat kulkeutuneet erään vanhemman käsiin, joka vastasi markkinajärjestelyistä. Hänen rajoittuneessa aikuisen mielessä ei ollut tilaa lasten roiskivan rohkealle luovuudelle. Hänen mielessään ei ollut tilaa kuin tietynlaisille tappavan tylsille kylteille ja roisketekniikalla luodut kyltit eivät mahtuneet siihen kyseiseen muottiin. Hänen mielestään löytyvän todellisuuskuvan mukaan roisketekniikan luova käyttö edusti tahallista huonoa käytöstä ja hän oli yhteydessä opettajaan, joka otti lapset puhutteluun. Lapset olivat koittaneet sanoa, että heidän mielestään kyltit olivat hienot, mutta opettaja jyräsi lapsen näkemyksen ilmoittamalla, ettei näin ole. Oikein kirsikkana luovuutta ja itseluottamusta nakertavan kakun päälle hän oli todennut, että ”mikäli Maija (nimi muutettu) olisi tehnyt nämä kyltit, näin ei olisi tapahtunut.” Maija on ilmeisimmin siis oppilas, joka osaa käyttäytyä opettajan todellisuuskuvan mukaisen muotin mukaan niin sanotusti “oikein”.

Ja jälleen kerran sai olla korjaamassa vahinkoja, mitä rajoittuneella mielellä varustetut aikuiset niin sanottuja ammattikasvattajia myöten lapselle aiheuttavat. Tukehduttavat heidän luonnollista luovuuttaan ja romuttavat heidän itsetuntoaan. Kaikista käsittämättömin asia tässä yhtälössä on se miten iso osa aikuisista ajattelee, että tämä on ihan ok! Että tämä on ihan normaalia! Että näin sen kuuluukin mennä! Antakaa, kun kerron jotain: se ei ole! Ei ole ok ja normaalia tukehduttaa, rajoittaa ja kaventaa lapsen luontaista potentiaalia! Ei ole ok ja normaalia tukehduttaa lapsen luovuutta ja romuttaa lapsen itsetuntoa! Ei ole ok ja normaalia luoda kokonaista koulutusjärjestelmää tekemään tällaista työtä! Työntämään kaikki lapset samaan vanhaan tyhmyysmuottiin! Se ei ole ok ja normaalia! Se ei ole miten sen kuuluu olla! Se on itseasiassa hulluinta ja tyhmintä mitä voi kuvitella!

Me elämme tällä hetkellä planeetalla joka tekee kuolemaa. Planeettamme tekee kuolemaa, koska mielensä samaan vanhaan tyhmyysmuottiin rajanneet ihmiset ovat tuhoamassa sen. Ihmiset, joilla on pieni rajoittunut mieli. He eivät kykene näkemään kuin tietynlaisia kylttejä, elinkeinoja, tapoja ajatella, olla, tehdä, ilmaista ja elää. Rajoittuneen mielen tyhmentämät aikuiset. Kovaa vauhtia tuhoamassa planeettamme sekä ihmisyyden ja ihmiskunnan siinä mukana. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ihan vielä ei ole ihan liian myöhäistä kääntää tuntemamme ihmiskunnan syöksykierteessä olevaa kelkkaa. Meillä on vielä täysi mahdollisuus ja potentiaali tehdä niin. Luoda ihminen, ihmiskunta ja planeetta, joka kukoistaa. Vaan rajoittuneella mielellä varustetut ihmiset eivät tule tekemään sitä! Rajoittuneella mielellä varustetut ihmiset ovat luoneet kärsivän ja kuolevan ihmiskunnan ja planeetan.

Kääntääksemme kelkkamme me tarvitsemme ihmisiä, jotka kykenevät näkemään, aistimaan, tekemään, luomaan ja sanomaan asioita, joita muut eivät sillä kyseisellä hetkellä kenties kykene. Me tarvitsemme ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka kykenevät kuulemaan sen äänen ja uskaltavat seurata sitä, aivan sama mitä muut tekee tai sanoo. Me tarvitsemme ihmisiä, joilla on niin timanttinen itsetunto ja itsetuntemus, että yksikään rajoittunut mieli ei kykene horjuttamaan sitä. Me tarvitsemme ihmisiä, joilla on niin timanttinen itsetunto ja itsetuntemus, että jokaikinen rajoittuneen mielen aiheuttama horjutusyritys ainoastaan voimistaa entisestään timanttista itsetuntoa ja itsetuntemusta.

Meillä on mahdollisuus valita. Me joko valitsemme auttaa itseämme ja lapsiamme löytämään itsestämme se luontainen ja täysin ainutlaatuinen potentiaali, luovuus sekä voima ja valjastaa käyttöön, koska me rakastamme ja arvostamme itseämme, lapsiamme ja elämää tällä planeetalla. Koska me rakastamme ja arvostamme elämän ihmettä ylipäätään. Tai me valitsemme jatkaa samaa vanhaa typeryyspolkua, joka tukehduttaa kaiken sen luontaisen ja täysin äärettömän potentiaalin mitä elämällä olisi antaa, koska meitä vähän pelottaa, että jotain niin sanottua ”pahaa” saattaisikin ehkä tapahtua, jos me poikkeamme nykyisestä normista… Yksinkertaistettunahan me valitsemme luovuuden, voimaantumisen ja elämän tappavan pelon, tai sitten kaiken sen katapultilla taivaisiin asti ampuvan intohimon, ilon ja rakkauden. Tunnustele asiaa itsessäsi hetki. Ei pitäisi olla hirvittävän vaikea valinta.

***

Katso myös:

RealitybendTV

Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten?

Kommentit

Kommentit